Nyt on vietetty rukousviikkoa Suomen puolesta, mutta onko sillä merkitystä?
Joidenkin mielestä Suomi on niin syvällä synnissä, ettei enää rukous auta, joidenkin mielestä asiat menee ennalta määrättyä rataa, eikä niihin voi vaikuttaa.
Onko kumpikaan oikeassa Jumalan Sanan mukaan?
Ensinnäkin täytyy olla uskovia, että löytyy rukoilijoita, sillä eiväthän he rukoile, jotka eivät usko.
Maan, tai kaupungin kohtalolle on Jumalalle paljonkin merkitystä, onko uskovia, vai ei!
Raamatusta löytyy esimerkkejä aiheeseen, esim. kun Abrahamin ”tinki” Jumalalta armoa Sodomalle, ja Gomoralle.
1.Moos.24 – 33. Aluksi Abraham pyysi, että jos löytyy 50 uskovaa, ja kun ei löytynyt niin lopuksi 10 uskovaa.
Kun ei löytynyt niitäkään, hävitys tuli.
Ei ollut sielläkään uskovia rukoilemassa kaupunkien puolesta.
Kun aikoinaan kuljin Venäjällä Jumalan Saanaa viemässä ja julistamassa, niin siellä olisi ollut paljon enemmän vaikeuksia, jos ei olisi ollut taustalla paljon rukoilijoita.
Ei myöskään olisi tapahtunut sellaisia Jumalan ihmeitä, kuin tapahtui.
Venäjällä tuli selvästi esiin rukoilijoiden merkitys, ilman heitä, ei olisi tullut työstä mitään.
Myös sotien aikoihin Suomessa rukoiltiin paljon, ja Suomi olikin ainoa, joko yksin taistellut (Talvisota), sitten myöhemmin Saksan puolella ollut maa, jota ei miehitetty.
Löytyykö meiltä nyt rukoilijoita Suomen puolesta, vai saako pimeys vallata Suomen.
Uskovat nouskaa rintamaan, jossa taistellaan Jumalan voimalla, Pimeyden voimia vastaan!
Näitä tuumii eräs vähäinen vaeltaja!