Ps. 40:2. Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui puoleeni ja kuuli avunhuutoni. 3. Hän nosti minut ylös turmion kuopasta, upottavasta liejusta. Hän asetti jalkani kalliolle ja vahvisti askeleeni. 4. Hän antoi minun suuhuni uuden laulun, ylistyslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet, tuntevat pelkoa ja turvaavat Herraan. 5. Autuas se mies, joka panee luottamuksensa Herraan, eikä käänny ylpeiden puoleen eikä niiden, jotka valheeseen eksyvät.

 

Nyt kun on menossa Missio, ”Se löytyi”, kerron minäkin jotain siitä, milloin, miten ja miksi, minäkin löysin uuden elämän Jeesuksen kanssa.

Minulla ei ole minkäänlaista taustaa alkoholin käytöstä, en ole koskaan käyttänyt, enkä tupakoinutkaan.

Oli sellainen ihmisten mielestä siivo ihminen, en kiroillut, enkä tehnyt mitään mikä olisi ollut näkyvää pahaa, urheilin paljon, ja saavutin menestystä siinäkin.

Töissä pärjäsin mukavasti, mutta uskonasiat eivät kiinnostaneet.

 

Raamattua olin lukenut nuorempana niinkin paljon, että voitin rippikoulussa ollessani papin Raamattuväittelyssä.

Lapsena oli opetellut ulkoa Vähä Katekismuksen (64 s.) ulkoa, ja myös suuren määrän virsiä.

Uskoin myös Jumalaan, enkä koskaan mitenkään pilkannut, enkä herjannut Jumalaa tai uskovaisia.

Tätä taustaa vasten tuntuisi äkkiä, että eikö tuollainen ihminen ilman muuta mene Taivaaseen.

 

Kuitenkin tunsin ja tiesin omassatunnossani, ettei noilla sinne mennä, vaan kuoleman jälkeen menen ilman muuta kadotukseen.

Syksyllä 1979 tunsin mielessäni, että Jumala haluaa minun tekevän ratkaisun suuntaan tai toiseen.

Tunsin myös, että nyt on viimeinen kerta, kun Jumala kutsuu, tämän jälkeen ei kutsuja tule, sillä niitä oli tullut ennen sitäkin.

Aloin taas uudestaan tutkia Raamattua, minne minä joudun kuoltuani, jos sieltä löytyisi vastaus.

Pari viikkoa tutkittuani näin selvästi, että minua odottaa kadotus kuoleman jälkeen, ei mitään mahdollisuutta Taivaaseen.

 

Keskustelin vaimoni kanssa asiasta, ja hän sanoi, ettei osaa sanoa muuta kuin tuossa lähellä on paikallisen Helluntaiseurakunnan rukoushuone, mene sinne kysymään, jos heillä olisi sinulle jotain neuvoa.

Minä menin ja siitä alkoi vähitellen avautua uusi tie minun elämässäni, sellainen tie, jota en tiennyt olevan olemassakaan.

Siellä tapahtui minulle ”Se löytyi”.

 

Jos Jumala suo niin viikon kuluttua kerron uskoni alkutaipaleesta, sillä se ei ollut helppoa myötämäkeen laskettelua.

Tällaisia turinoi tänään eräs vähäinen veljenne Jeesuksessa Messiaassa (kreikaksi Kristuksessa).